perjantai 9. joulukuuta 2016

Aika katoaa!

Kyllä muuten aika rientää ihan järkyttävää vauhtia! Silläpä en ole ehtinyt kirjoittaa tänne blogiinkaan yhtään mitään, mutta nyt päätin tehdä parannuksen. :D

Olen toiminut tässä viime päivät joulupukin apulaisena - puikoilta on tipahdellut tasaiseen tahtiin kaikenlaisia villasukkia. ;) Niistä en vain vielä uskalla laittaa kuvia, kun en halua sukkien saajien näkevän niitä edes vahingossa. Joten sori, joudutte odottamaan kuvia joululahjasukista joulun yli. Sitten kyllä yritän tehdä postauksen ohjeineen. Viime yönä näin untakin sukista! Kun aamulla kerroin unesta miehelle, hän sanoi "pitäskö sun neuloa vähän vähemmän". Mutta kun ei pysty, ei kykene - joulu lähestyy vääjäämättä ja vielä pitää neuloa parit, jos toisetkin.

Sitten asiasta kukkaruukkuun! En ole tainnut muistaa kertoa meidän Rigulin "aamuhommista"? Minä herään meidän perheessä lähes poikkeuksetta aina viimeisenä. Arkiaamuisin, kun mies on tehnyt meille aamupalan valmiiksi, hän käskee koiraa "mee herättää mamma". Ja Rikkihän - palveluhaluisena saksanpaimenkoirana - tulla jytistää portaat alakertaan ja hyökkää mun kimpppuun. Se hyppää sänkyyn ja alkaa nuolla. Eikä muuten lopeta, ennen kuin olen noussut! :D Siitäkin huolimatta, että se on saanut mut ylös sängystä ja pystyasentoon, jää koira vielä varmuuden vuoksi odottamaan portaiden alkuun, että lähden varmasti liikkumaan kohti yläkertaa. Sitten se mennä jytistää edellä. Ihana elukka! Monesti Riksulla on mukana herätyshommissa joko miehen villasukka, pojan nalle, pipo... Ihan mitä tahansa se nyt sattuu hampaisiinsa saamaan. Ja jollei yläkerrasta ole mitään tarttunut hampaiden väliin, yrittää se napata sängystä miehen tyynyn. Siinä vaiheessa on muuten pakko herätä!

Riksu on kova tyttö kantamaan milloin mitäkin. Niinpä mä nostatan sillä kaikki pudottamani tavarat: sytkärit, hanskat, avaimet, henkarit - mitä milloinkin käsistä lipeää. Ja toinen nostaa enemmän, kuin mielellään. Ärsyttävä tapa sillä on tuoda ihan mitä tahansa mulle silloin, kun syön. Se saattaa kantaa liimaputkilon (pojan huoneesta pöllitty), muovikassin, jonkin pienen pienen muovin palasen (roskiksesta dyykattu), nallen, sukat, pipon, ihan mitä tahansa! Jollei se löydä mitään tuotavaa, se ottaa olohuoneen pöydältä lasinalusen, kuulokkeiden kotelon (tänä aamuna), kaukosäätimen, nenäliinan... ARGH, se on raivostuttavaa! Mutta itsepähän opetin sen pentuna siihen, että toi se mulle mitä tahansa, se palkittiin - no nyt niitetään sitten sitä viljaa...

Miten muuten teidän muiden itsenäisyyspäivä meni? Täällä oli pakkasta about -15, mutta onneks ei tuullut! Todettiin miehen kanssa illalla, että nyt on ulkoiltu ainakin koko loppuvuoden edestä, kun klo 16 paleltiin Prisman parkkipaikalla kuvaamassa Prisman uusimaa ilotulitusta.


19 mm, f/18, valotusaika 3sek.,
ISO 100, valotus -2 step
Tässä kuvassa on muuten samat speksit,
kuin edellisessäkin, paitsi f/20
Oli muuten hieno se tulitus! Ja tällä kertaa kuvaaminenkin onnistui, kun jalusta kaikkine tykötarpeineen oli mukana. Oli pakko testata kuvauskurssin opettajalta saatuja tipsejä, eli pitkää valotusaikaa. Kurssin vetäjä suositteli 5 sekunnin valotusaikaa, mutta ihan hyviä kuvia tuolla 3 sekunnin ajallakin tuli.


Samat säädöt, kuin edellisessä

Tulituksen jälkeen käytiin sitten hetki olemassa kotona. Syötiin ja latasin kameran akun, koska se joutuisi vielä koville kaupungissa. Kuuden pintaan suuntasimme miehen kanssa auton keulan kohti keskustaa ja Harjua.

"Tulitetut" Harjun portaat ja
Gummerruksenkatu
Lähes joka puolelle Jyväskylää näkyvä
Harjun Vesilinnan kello
Huhtapartio nimittäin lähti klo 18 kulkemaan Toivolan vanhalta pihalta soihtukulkueena kohti Harjun portaita. Nuo portaathat tunnetaan myös nimillä Neron Portaat tai Tiedon Portaat. Kulkueen päästyä Portaille sytyttivät partiolaiset portaille ulkotulet. Me kävimme vain Harjun päällä ihmastelemassa maisemaa, olisi kyllä varmasti ollut kuvaamisen arvoinen näky myös Gummerruksenkadulta.


Gummerruksenkatu ja Kuokkala.
Kuokkalan vesitorni siintää sinisenä.
Jalustalta pidemmällä valotusajalla
olisi tullut paljon parempi kuva.
Harjulla patsastelun (ja jäätymisen) jälkeen siirryimme Puiskokadun vanhalle hautausmaalle, sankarihaudoille. Mies oli ostanut kynttilän ja ajatteli viedä sen sankarivainajien muistoksi muistomerkille. Hieno ajatus! Ajoin Puistokatua alas ja ihmettelin puolin välein tienoilla, miksi autojono tuntuu seisovan ja kohta on pimeä. Sitten bongasin poliisiauton ja heti perään sankarihaudoilla väkijoukon. No sitten sytytti! Tietysti sankarihaudoillakin oli jokin juhlatilaisuus. Hetki piti pyöriä ristiin rastiin, ennen kuin saatiin auto parkkiin ja ei muuta, kuin mukaan juhlallisuuksiin. Vähän extremeä hommaan toi mukaan valottoman Puiskokadun ylitys tummissa vaatteissa - ilman heijastimia luonnollisesti. 


OKL:n opiskelijat hoitivat
juhlallisuudet
Opettajakoulutuslaitoksen opiskelijat hoitivat juhlallisuudet sankarihaudoilla ja yleisöä oli saapunut paikalle ihan mukavasti, mutta ei kuitenkaan tungokseksi saakka. Poliisit olivat ohjaamassa liikennettä. Eli ilmeisesti opiskelijat olivat saapuneet haudoille kulkueena, miksi muuten liikennevalot olisivat vilkkuneet keltaisina ja poliisia olisi tarvittu ohjaamaan liikennettä?


"Oi maamme Suomi, synnyinmaa..."
Kun me siis pääsimme paikalle, juhlallisuudet olivat täydessä käynnissä. Opiskelijat pitivät juhlapuheen, jonka jälkeen tilaisuuden juontaja kertoi ohjelman loppuosasta "Seuraavaksi laulamme Maamme-laulun, jonka jälkeen Suomen lippu poistuu ja tilaisuus on vapaa." Lakit kouraan ja laulamaan. Kun virallinen osuus oli ohi, kävimme myös me viemässä kynttilän muistomerkille.


Sankarivainajien muistomerkki
kynttilöineen ja hakaristi
Tajusin vasta nyt, katsoessani telkkarista Puolustusvoimien itsenäisyyspäivän kulkuetta, että Suomen armeijallahan on käytössä hakaristi! Ihmettelin tätä kovasti, jolloin mieheni historiasta aina kiinnostuneena ihmisenä osasi valaista sivistymätöntä vaimoaan. :P Löysinkin Wikipediasta tietoa Suomessa käytössä olevasta hakarististä. Eli aina oppii jotain uutta! :D


Kynttilät ja seppeleet muistomerkin
juurella

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti