Neuloosi

En ole koskaan pitänyt käsitöiden tekemisestä. Ja koska en ole koskaan tekemisestä pitänyt, automaattisesti olen ajatellut olevani huono käsitöissä. Koulun pakkopullavillasukat on edelleen mielessä... Joitakin vuosia sitten päätin tehdä kaulahuivin. Siis ihan peruskaulahuivin yhdellä värillä, (muistaakseni) molemmilla puolilla neuloin oikein. Aloitin sen, mutta kesken jäi. Meni varmaan pari vuotta, kun päätin tehdä yritelmän loppuun. Pitkään projektin loppuun saattamisessa meni, mutta sain huivin sitten vihdoin ja viimein valmiiksi! :D

Viime syksynä (2015) tapahtui jotain, mikä sai mut innostumaan neulomisesta! En tiedä, mitä tapahtui, mutta huomasin, että neulominenhan on ihan äärettömän mukavaa hommaa! Aloitin villasukista. Hitaasti, mutta varmasti sukka eteni varresta kohti kantalappua. Silmukoita putoili vähän väliä, mutta googlaamalla löysin avun siihen, miten pudonnut silmukka nostetaan. Etsin netistä myös apuja kantalapun tekemiseen. Kuuloon ei tullut mikään muu, kuin vahvistettu kantapää! Taisinpa muutaman kerran purkaakin koko tekeleen ja aloittaa alusta.

Kaikki sujui oikeastaan ihan hyvin siihen saakka, kun kantalapun reunasta piti poimia silmukat. En yksinkertaisesti tajunnut, mitä piti tehdä! Kun aloin neuloa kiilakavennuksia ja sileää, neulo olikin nurjaa! 

Siinä se nyt on, hullunkurinen "nurja makkara"

Lähikuva

Olin ihan ulalla! Lopulta päätin neuloa nurjaa sukan loppuun, jotta oikeasta puolesta tuli oikean näköinen. Kärjen sädekavennus oli ihan helppo netistä löytyvien ohjeita noudattamalla. Vaikka noita sukanteko-ohjeita onkin ihan älyttömästi netissä, aion jossain vaiheessa tehdä myös tähän blogiin sukkapostauksen, jossa näytetään sukan tekeminen vaihe vaiheelta ja ohjeet väännetään rautalangasta.

Innostuin kuitenkin pieleen menneistä ensimmäisistä villasukista 

Ihka ensimmäinen tekemäni villasukka valmiina

huolimatta neulomisesta sen verran, että päätin tehdä miehelle slipoverin.

Miehelle tehty slipoveri

Iso ja painava työ, mutta verrattain helppo. Pääntien kavennuksiin sain messenger-apua eräältä tuttavalta, joka on erihaka käsitöissä. :) Slipari onnistui mielestäni tosi hyvin, ottaen huomioon, että tuota ennen olin tehnyt sukat tai parit. Ainoastaan pääntiestä tuli huono, mutta eipä sitä huomaa, kuin läheltä tarkasti tutkimalla. Koska lankaa jäi jäljelle slipoverista, tein vielä miehelle baretin ja lapaset. Lankana käytin Novitan isoveli -lankaa.

Neule veljen tytölle

Teeteen ohjeella tein sitten veljen tytölle edellisessä kuvassa olevan neuletakin. Edelleen lopputulokseen olin ihan tyytyväinen, vaikka työ ehkä vähän hankala aloittelijalle olikin. Noiden kahden ison työn jälkeen villasukkia onkin tullut, kuin liukuhihnalta: :)

Omalle miehelle

Miehelleni tein sukat Novitan 7 veljestä viidakko -langasta. Kuvassa sukkien päällä oleva lankamytty jäi 150 g:n kerästä jäljelle. :D

Sukat itselle

Miehen sukkien jälkeen oli vuorossa sukat itselle. Lankana sama viidakko, vain eri värisenä. Petyin tuohon lankaan, koska kuvittelin värien asettuvan kuta kuinkin samalla tavalla, kuin miehen sukissa. Väärässä olin. En tiedä, oliko lankaerän värjäyksessä mennyt jokin pieleen - mun piti reklamoidakin asiasta Novitalle, mutta se sitten jäin. Hullunkurisesta värityksestä ja liian pitkistä varsista huolimatta lämpimät sukat.

Omalle pojalle

Myös pojan villasukkatilanne oli huono, joten seuraavaksi vuorossa oli luonnollisesti sukat jälkikasvulle. Mainittakoon, että tähän saakka meidät oli pitänyt sukissa anoppi, mutta suoraan sanoen en oikein pitänyt hänen tekemistä sukista... Varret olivat lyhyet, lankojen päättely huono ja tietysti kun on ikäihminen, niin neulominen käy hartioihin, joten tekeminen on hidasta. Pojankin sukat tein seiskaveikasta, värinä oli farkku. Ja kärjet omista sukistani jäljelle jääneestä langasta.

Tilaussukat pikkuveljelle

Veli halusi myös saapassukat

Koska olin laittanut kaikista tekeleistäni kuvat Facebookiin, pyysi veljeni, josko tekisin hänellekin villasukat. Hän on pelastaja (eli vanhalta nimitykseltä palomies-sairaankuljettaja), joten sukat tulivat tarpeeseen sukelluspuvun sisään ja työsaappaisiin. Joten puikot heilumaan! Veli sai perussukkien lisäksi pitkävartiset "saapassukat". Seitsemää veljestä nämäkin sukkaparit (pitkien sukkien kantalaput neuloin pojan sukista jääneellä langalla). Kun vein sukat veljelle, hänen vaimonsa ihastui noihin pitkiin sukkiin. Näin vuosi jälkeen päinkin on kälyn sanat mielessä: "Mäkin haluan tuommoset...!", jouluhan on pian ovella... ;)

Jämälankasukat miehen kaverille

Myös miehen kaveri bongasi kuvia tekemistäni sukista Facebookista. Hän kautta rantain ilmaisi, että kylläpä olisi lämpimät tuollaiset sukat. Pistin miehen kysymään kaverinsa jalan koon, koska edellisistä töistä oli jäänyt lankoja yli. Niinpä tein jämälankasukat. 7 veljestä päälankana, kantalaput neuloin miehen slipoverista yli jääneestä isoveli-langasta. Kaveri oli enemmän, kuin onnellinen sukista.

Tilaussukat

Kesällä neulominen jäi, vaikka mulle jo keväällä toimitettiinkin muovikassillinen erilaisia lankoja. Suurin osa oli luultavasti 7 veljestä. Noista langoista multa tilattiin pitkä vartiset sukat ratsastusta harrastavalle tytölle. Syksyn korvalla otin taas puikot käteen. Kassissa oli mm. lankaa, josta kuvassa vasemmalla olevat sukat tein. Lisäksi tein nuo pitkät sukat. Itse en ole sukkien saajaa tavannut, tilaus eteni kaverin kautta. Mutta kai sukkien saaja on ihan tyytyväinen ollut. Koko oli vähän vaikea arvioida, mutta onneksi naapurissa asuu tyttö, jolla on saman kokoinen jalka, kuin sukkien saajalla (mulla oli siis saajan kengän koko tiedossa). Niinpä kävin sovittamassa sukkaa naapurin tytön jalkaan.

Noiden sukkien jälkeen tein parit pienen pienet tilaussukat pienelle pojalle. Koska mitään mittoja tai kengät kokoa ei ollut tiedossa, sukista tuli tietenkin väärän kokoiset. Onneksi pojan äiti keksi heti, kenelle hän lahjoittaa sukat - vieläkin pienemmälle kummipojalleen. Alkuperäiselle saajalle tein uudet sukat, joista ei (vielä) ole kuvaa ja jotka lojuvat edelleen mulla kotona lankalaatikossa...

Jämälanka-vastaväri-toimistosukat itselle

Meillä on töissä ihan hullun kylmät lattiat. Niinpä syysloman aikaan päätin tehdä itselleni jämälanka-vastaväri-toimistosukat. :D Tärkeintä oli saada sukat lämmittämään varpaita, joten tein niistä "varrettomat". Tosi leveät niistä tuli, mutta ajavat asiansa. Langan merkkiä en muista, mutta kaikki kolme väriä (hopea, pinkki & luumu) on samaa lankaa. Varren lyhyen resorin ja jalkaterät neuloin kahdella langalla, kantalapun ja kärjen yhdellä. Ihan kivat niistä tuli. Äitikin kehui, kun neuletyö oli mulla mukana, kun syyslomalla olin käymässä vanhempien luona.