perjantai 28. lokakuuta 2016

Savuinen automatka

Moi taas! Eilen Äippä otti mut mukaan asioille, siis kököttämään autoon. Ennen lähtöä Iskä kaatoi jotain jonnekin sinne nokkapellin alle. Sitten lähettiin liikenteeseen. Iskä jätettiin kyydistä sen oman Äipän luokse ja mä jatkoin matkaa Äipän kanssa. Haistelin kyllä, et haiseepas jotenkin omituiselle, mutta ku en osaa puhua, niin en voinu tehä mitään. Äippä ajeli tankkaamaan, sitten se kävi Aholaidassa ja sieltä se ajoi kaupan kautta työpaikalleen. Kyllä se Äippäkin siinä matkalla vähän haisteli, että palanu öljy haisee. Mut ei se sen enempää asiaan huomioo kiinnittäny, aatteli vaan et Iskä on laittanu sitä moottoriöljyä liikaa koneeseen...

Äipällä meni tovi siellä sen työpaikalla (mulla vaan heräs kysymys, että mitä hitsiä se siellä vapaapäivänään teki?!) ja sitte mentiin hakee Iskä. Iskä kysy Äipältä, että mentäskö käymään kirpparilla, mut Äippä ei halunnu, kun sen piti vielä illalla lähtee kaupunkiin opettelemaan sitä sen hienon kameran käyttöö. Ykskaks liikennevaloissa konepellin alta rupes nousemaan savua ja sitä samaa savua tuuppas sit tietysti puhaltimen kautta kapiniinkin. Äippä kiljas, et palaako tää auto? Iskä vastas rauhallisesti, että ei, mut aja parkkiin. Ja mä yritin parhaan kykyni mukaan olla tukehtumatta siellä takakontissa. Äippä laitto puhaltimen pois päältä ja avas ikkunat. Huhhuh, kyllä helpotti, ku se onka hävis ja sai raitista ilmaa.

Äippä vetäs Ooppelin parkkiin Bilteman pihaan ja Iskä avas konepellin. Sillä hetkellä, ku konepelti aukes, Iskä parkas "Voi ***** mä unohin sen korkin auki!". Eli öljysäiliön korkki oli jääny auki, joka oli nyt sitte ties missä ja konehuone yltä päältä öljyssä. Äippä vetäs hermosavut, tais sillä tulla korvistakin savua, mut ihme kyllä se ei sanonu muuta, ku kiros vaan. Mä olin ihan varma, että se alkaa oikohöylän lailla huutamaan Iskälle, mut kai se tajus, ettei Iskä sitä tahallaan tehny ja piti suunsa supussa. Iskä soitti sen parhaalle kaverille, joka on varaosamyyjä ja tää kaveri tilas sitte Äipän autoon uuden korkin.

Kyllä voin muuten sanoo, et tämän kaksjalkasten porukan kans ku on tekemisissä, niin koskaan ei tiiä, mitä sattuu ja tapahtuu. Ei käy pienen sehverikoiran elämä tylsäks. ツ -Tessukka-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti