Mitäs tässä nyt onkaan ehtinyt tapahtua?! No, juniori on nyt virallisesti teini-ikäinen, jätkä täytti 13 vuotta tammikuun loppupuolella. Otin tyypistä "viralliset" 13-vuotiskuvat. Oikeasti sain hyvä tilaisuuden treenata kohteen valaisua ym. valokuvaukseen liittyvää. Alla oleva kuva on valaistu katon kautta. Minusta onnistui ihan hyvin, lukuun ottamatta leuan alle muodostunutta varjoa. Toisaalta siltä ei voi välttyä, kun valo tulee ylhäältä.
Sukkia on tullut tehtyä taas monenlaisia. Veteraanisukkaprojekti on saatu neulomisen osalta päätökseen. Ryhmän "johdolla" on jäljellä "enää" sukkien jako. Jäätävä projekti, ei voi kuin nostaa hattua projektin vetäjille! Itse sain aikaiseksi neuloa kolme paria veteraanien juhlasukkia. Ajattelin sen niin, että neuloin yhden parin/perheemme jäsen. Toisaalta voidaan ajatella niin, että neuloin sukat molempien pappojeni muistoksi ja yhden parin "tuntemattomalle sotilaalle".
 |
| Pappojen haudoille vien minisukat |
Koska veteraanisukista jäi lankoja, ajattelin neuloa molempien pappojeni haudoille minisukat. Visio on, että liitän sukkien mukaan jonkin kiitosviestin ja valkoisia ruusuja. Äiti varmaan voi sitten toimittaa sukat ja ruusut haudoille, koska itse en asu samalla paikkakunnalla. Pitäisi äitiltä kysyä pappojen syntymäpäivät - eikös ne olisi hyvät päivät toimittaa sukat papoille?
Muutamat tilaussukatkin tuli tehtyä. Vasemman puoleiset tilasi naapuri. Toive oli pitkistä, susirumista sukista.
No, kovin pitkävartiset sukista ei tullut ja oikeastaan ilman sinisen kirjavaa lankaa niistä olisi tullut oikeastaan aika nätit. Neuloin sukat kolmella erivärisellä raitalangalla. Oikean puoleiset sukat tilasi miehen kaveri. Tai oikeastaan juttu meni niin, että kysyin häneltä, tarvitseeko hän villasukkia. Sain nimittäin yhdeltä kaverilta muovikassillisen täysiä lankakeriä! Sukkien saaja valitsi värit ja minätyttö neuloin. :) Tuommoiset niistä sitten tuli. Miehen kaveri oli kyllä enemmän, kuin tyytyväinen ja ihmetteli, että miten olen oikein osannut tehdä just eikä melkein sopivat. Jämälankoja on kertynyt niin hillittömästi, että päätin vihdoin tehdä myös itselleni sukat. Niistä muuten tulikin sitten oikein riemunkirjavat!
Värien järjestystä tai raitojen leveyksiä en suunnitellut etukäteen, mutta sen verran pidin huolta, että sukissa toistuu samat värit. Ei sitten tullut pieneen mieleenkään, että solmimalla päätellyt langat saattavat ehkä hivenen painaa jalkapohjassa... Nooo, hyvät sukat kotona pidettäväksi. :)
Semmosta tällä kertaa. :)
